Ensimmäinen vaihe oli purkaa valaisin osiin ja puhdistaa kaikki osat erikseen. Kauniit hiotut puikkokristallit olivat todennäköisesti alkuperäisiä ja onneksi ne olivat kaikki tallessa. Irroitin kristallit kehikosta ja pesin ne asianpesuaineella ja vedellä. Seuraavaksi tarvitsi löytää mahdollisimman lähellä tuota tyyliä olevia varaosia puuttuvien tilalla. Onneksi Forssasta löytyi Osto- ja myyntiliike Lindstedt, joka on erikoistunut nimenomaan vanhoihin öljyvalaisimiin. Pengoimme ystävällisen myyjän kanssa laatikoita, ja niistä löytyi kahdenlaisia ketjun osia, joista saatiin kokoamalla kolme pitkää ketjua valaisimen ripustukseen. Liikkeestä löytyi vielä vanha uusrenessanssityylinen kattoon tuleva kiinnitin ja vastapaino. Hioin osat ruosteharjalla ja maalaisin ne kullanvärisellä ruosteenestoaineella. Samasta liikkeestä löytyi myös kehikkoon sopiva vestakuupa ja liekkilasi. Koottuna uusi valaisin pääsi yläkerran porrasaulaan pöydän päälle. Ketjujen pituus riitti sopivasti neljän metrin huonekorkeuteen.
Ruusunpunainen kruunukupu oli niin kaunis, että en halunnut jättää sitä varastoon. Hankin siihen sopivan jalallisen pöytälampun vihreällä öljysäiliöllä. Tuo valaisin antaa erittäin kauniin valon punaisen kuvun ansiosta.