maanantai 29. joulukuuta 2014

Reseptejä kartanon keittiöstä

Kartanon keittöstä löytyi astoiden, kattiloiden, kakkumuottejen, voipyttyjen, silitysrautojen ja maitotonkkien lisäksi alkuperäisiä käsinkirjoitettuja reseptivihkoja. Nykyään harva kalttaa maapähkinöitä tai rouhii manteleita joten päätimme yksinkertaistaa ja modernisoida vanhoja reseptejä. Maut ovat kuitenkin tallella vaikkakin uusituissa resepteissä käyetetään terveellisempia valmistusaineita kuten raakaruokosokeria ja spelttijauhoja. On kuitenkin yksi, josta ei ole tingitty: voi. Kartano sai suuren osan tuloistaan ja lisäksi useita laatupalkintoja nimenomaan Ayrshire-karjastaan ja myymästään voista. Voin terveellisyydestä on myös julkaistu uusia tutkimuksia. Puhdas ja luonnonmukainen voi on parempaa kuin keinotekoisesti kovettamalla valmistetut margariinit, joiden valmistusprosessissa syntyy jäämiä nikkelistä ja alumiinista ja jotka lisäävät riskiä sydän- ja verisuonisairauksille.



Amanda Sagulinin siirappipiparit


Amanda Sagulin oli kartanon omistajan Torsten Costianderin ja senaattori Leo Mechelinin äiti.

2 dl tummaa siirappia
3 dl raakaruokosokeria
100 g voita
3 dl maitoa
2 tl kanelia
2 tl inkivääriä
2 tl vaniljasokeria
1 tl maustepippurijauhetta
1 tl pomeranssinkuorta
1 tl neilikkaa
2 tl soodaa
n. 6 dl puolikarkeita spelttijauhoja
n. 6 dl puolikarkeita luomuvehnäjauhoja

1. Mittaa voi, siirappi, sokeri ja mausteet kattilaan.
2. Kuumenna sekoitellen ja anna kiehahtaa. Kaada maito joukkoon. Siirrä levyltä ja anna jäähtyä.
3. Sekoita sooda jauhoihin. Lisää jauhoja taikinaan vähitellen ja sekoita hyvin, kunnes taikina on kiinteää. peitä kulho ja nosta se jääkaappiin seuraavaan päivään.
4. Kauli seuraavana päivänä taikina erissä levyiksi ja paina muotilla kuvioita.
5. Paista 200 C uunissa keskitasolla noin 6-10 min.


Cecilia Lindroosin parempi pitko


Cecilia Lindroos (o.s. Meyer) oli Torsten Costianderin puolison Henrietan äiti. Hän asui Löyttymäen kartanossa Janakkalassa ja oli aina tervetullut vieras kartanossamme, jossa häntä kutsuttiin tuttavallisesti Isoäidiksi. Cecilia Lindroos alkoi suunnitella 1870-luvulla kansakoulun perustamista Löyttymäkeen kartanon alustalaisten lasten sivistyksen kohottamiseksi. Koulu aloitettiin vuonna 1878 Janakkalan kolmantena kansakouluna väliaikaisissa kartanon entisen meijerin, Kaivolan, tiloissa. Uuden koulutalon piirustukset arkkitehti tilattiin Sebastian Gripenbergiltä, joka oli suunnitellut talousrakennuksia myös kartanomme alueelle. Uusi upea koulurakennus valmistui Löyttymäen kartanon avustuksella vuonna 1881.

5 dl maitoa
50 g hiivaa
1 g sahramia
½ tl suolaa
2 dl raakaruokosokeria
200 g voita
n. 4 dl puolikarkeita spelttijauhoja
n. 8 dl puolikarkeita luomuvehnäjauhoja

täyte:
200 g valkosuklaata
75 g voita
½ dl raakaruokosokeria

voiteluun: maitoa

koristeluun: raesokeria

1. Sulata voi kattilassa ja lisää maito. Lämmitä kädenlämpöiseksi.
2. Hienonna hiiva maitoseokseen. Lisää myös sahrami, suola ja sokeri.
3. Lisää jauhot pienissä erissä ja vaivaa taikinaksi
4. Anna taikinan nousta liinan alla puoli tuntia.
5. Lämmitä uuni 175 C. Kaulitse puolet taikina jauhotetulla alustalla n. 30 x 40 cm levyksi.
6. Levitä puolet täytteen huoneenlämpöisestä voista, puolet rouhitusta valkosuklaasta ja puolet sokerista levyn päälle. Taittele taikinan molemmat puolet keskelle toistensa päälle.
7. Tee sama toiselle puolikkaalle taikanaa. Anna pitkojen vielä nousta leivinpaperilla peitetyn uunipellin päällä ja liinan alla puoli tuntia.
8. Voitele pitkot maidolla ja ripottele päälle raesokeria.
9. Paista uunin keskitasolla n. 25-30 minuuttia.

Torsten Costianderin suosikkijälkiruoka - savarin


Savarin on jälkiruokakakakku, joka on nimetty ranskalaisen gastronomin, tuomari Jean-Anthelme Brillat-Savarinin (1755–1826) mukaan. Herkun kehittivät ja nimen antoivat pariisilaiset Julienin leipuriveljekset. Brillat-Savarin oli gastronomi, joka halusi ymmärtää syvällisemmin ihmisen suhdetta ruokaan ja makunautintoihin. Hän oli kiinnostunut yrttien merkityksistä, ihmisen painonhallinnasta, sään vaikutuksesta ruokahaluun ja muun muassa siitä, missä järjestyksessä eri ruokalajit tulisi nauttia. ”Dis-moi ce que tu manges, je te dirai ce que tu es”, ”Kerro minulle mitä syöt, niin kerron sinulle kuka olet”, on yksi Brillat-Savarinin yleisimmin lainattuja sanontoja. Torsten Costiander tutustui jälkiruokaan todennäköisesti Pariisin matkansa aikana.

Kartanon patruuna, Torsten Costiander, hankki kartanon omistukseensa vuonna  1869 konkurssihuutokaupassa. Kartano kaikkine ulkotiloineen ja teollisuuslaitoksineen huutokaupattiin Helsingin Seurahuoneella pidetyssä velkojien kokouksessa, ja konkurssipesän hoitajana toimi Costianderin velipuoli, sittemmin senaattori Leo Mechelin. Eversti Torsten Costianderin tarjous, 440 000 markkaa, hyväksyttiin, vaikka se oli vasta toiseksi korkein. Viimeinen Costiander-sukuun kuulunut kartanon omistaja totesikin kerran: ”Mechelin piti veljensä puolta. Ei everstin palkalla olisi kartanoa ostettu”. Torsten Costiander määräsi heti päärakennuksen kunnostettavaksi: Siihen liitettiin parvekkeet, ja se sai uudet ikkunakehykset ja –listat arkkitehti Ludvig Lindqvistin suunnitelmien mukaisesti. Costiander johti lasitehdasta ja kartanoa määrätietoisesti ja puuttui pienimpiinkin yksityiskohtiin. Raittiuden edistämiseksi hän esimerkiksi lopetti kartanon olutpanimon toiminnan. Costiander toimi Hämeen läänin kuvernöörinä vuosina 1888-95. Hän noudatti fennomaaneja suosivaa politiikkaa ja päätti suomen kielen ottamisesta läänin virkakieleksi.

1 dl puolikarkeita spelttijauhoja
2 dl puolikarkeita luomuvehnäjauhoja
2 rkl raakaruokosokeria
1½ tl kuivahiivaa
1 dl kädenlämpöistä vettä
1 dl maustamatonta jogurttia
25 g voita
2 tl leivinjauhetta
½ tl suolaa

siirappi:
3½ dl hedelmäteetä
3½ dl päärynämehua
3½ dl vettä
2 dl raakaruokosokeria
yhden sitruunan raastettu kuori
kanelitanko

voiteluun:
2 rkl aprikoosimarmeladia
2 rkl vettä

koristeluun:
säilykepäärynöitä
mansikoita
vadelmia
mustikoita

1. Siirappia varten sekoita kattilassa hedelmätee, vesi, sokeri, sitruunan kuori ja kanelitanko
2. keitä n. 5 minuuttia ja anna jäähtyä puoli tuntia. Lisää sen jälkeen päärynämehu
3. Sekoita vesi ja kuivahiiva kulhossa. Anna seisoa viisi minuuttia.
4. Lisää seokseen jogurtti, sokeri , puolet jauhoista ja leivinjauhe.
5. Lisää loput jauhot ja sekoita tasaiseksi, mutta älä vatkaa.
6. Kuutioi voi taikinan päälle ja jätä kohoamaan 30 minuutin ajaksi.
7. Kun taikina on kohonnut n. kaksinkertaiseksi, sekoita voi siihen huolellisesti puulastalla.
8. Voitele kakkuvuoka ja levitä taikina vuoan pohjalle. Peitä vuoka öljytyllä alumiinifoliolla ja anna taikinan vielä kohota n. tunnin ajan ennen paistamista.
9. Paista 200 C n. 20 minuuttia kunnes pinnaltaan kullanruskea.
10. Ota kakku uunista ja kaada siirappi uunivuokaan. Anna imeytyä.
11. Kuumenna kattilassa vesi ja aprikoosimarmeladi. Anna kiehua kunnes sakeutuu.
12. Ennen tarjoilua kumoa kakku lautaselle ja voitele marmeladilla. Koristele lohkotuilla päärynöillä ja marjoilla.

Mantelikakku Neoviusten ajalta


Kartanon emännöitsijä Hilma Malmgren loihti tämän herkun Neoviusten kahvipöytään. Kuvan kakku on koristeltu sokeroiduilla hibiskuksilla.

100 g valkosuklaata
100 g voita
2 dl maustamatonta jogurttia
1 dl raakaruokosokeria
1 dl puolikarkeita spelttijauhoja
2 dl mantelijauhoja
½ dl hasselpähkinärouhetta
1 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
½ tl inkivääriä
¼ tl suolaa
5-6 kpl luumuja

koisteluun: tomusokeria

1. Pingota irtopohjavuoan pohjan ja reunojen väliin leivinpaperia.
2. Paloittele suklaa ja voi kattilaan. Sulata miedolla lämmöllä, kunnes voi ja suklaa sulavat. Ole varovainen, valkosuklaa palaa pohjaan helposti.
3. Sekoita kulhossa jogurtti ja sokeri sauvasekoittimella. Yhdistä kulhossa kuivat aineet.
4. Lisää jäähtyneeseen suklaa-voisulaan jogurtti-sokeriseos ja kuivat aineet. Sekoita nopeasti tasaiseksi mutta älä vaivaa.
5. Kaada taikina vuokaan, tasoita pinta lastalla.
6. Huuhtele ja halkaise luumut. Poista kivet ja leikkaa luumut lohkoiksi.
7. Painele luumut sikin sokin tai huolellisemmin taikinaan.
8. Paista uunin keskitasolla 150 C 40–45 minuuttia, kunnes taikina kypsyy. Varo ylikypsentämistä, kakun kuuluu jäädä meheväksi.
9. Anna jäähtyä ja siivilöi päälle tomusokeria ennen tarjoilua.

Jenny Neoviuksen luumu-pähkinäpiirakka


Harald ja Jenny Neovius matkustelivat runsaasti 1900-luvun alussa. Keski-Eurooppa tuli heille tutuiksi. He viettivät aikaa Etelä-Saksan kylpylöissä, Italiassa ja Ranskassa. Noilta matkoilta saatiin kansainvälisiä vaikutteita myös oman kartanon keittiöön.

täyte:
500 g luumuja
¾ dl raakaruokosokeria
1 rkl balsamiviinietikkaa
½ tl kanelia
1½ rkl maissitärkkelystä
25 g voita

piirakkapohja:
100 g sulatettua voita
1½ dl raakaruokosokeria
1½ dl maustamatonta jogurttia
3½ dl puolikarkeita spelttijauhoja
1 tl leivinjauhetta

murupinta:
70 g suolapähkinöitä
50 g voita
1½ dl spelttijauhoja
6 rkl fariinisokeria

1. Puolita luumut, poista kivet. Sekoita luumujen joukkoon sokeri, viinietikka, kaneli ja maissitärkkelys.
2. Kuumenna voi paistinpannulla, anna voin saada hieman väriä.
3. Lisää pannulle luumuseos. Sokeri voi hieman kiteytyä, mutta sulaa taas, kun annat seoksen olla miedolla lämmöllä muutaman minuutin ajan. Sekoita varovaisesti silloin tällöin. Ota pannu levyltä. Anna jäähtyä.
4. Vaahdota jogurtti ja sokeri. Yhdistä vehnäjauhot ja leivinjauhe. Lisää jauhot jogurtti-sokeriseokseen. Lisää lopuksi sulatettu voi. Sekoita tasaiseksi, mutta älä vatkaa, jotta taikinaan ei tule sitkoa.
5. Murskaa suolapähkinät rouheeksi esimerkiksi kaulimen avulla. Kuutioi kylmä voi. Laita astiaan kaikki muruseoksen aineet. Sekoita sormilla nyppien, jotta seoksesta muodostuu murumaista. Joukossa voi olla isompiakin kokkareita.
6. Voitele irtopohjavuoka (halkaisija 24 cm). Levitä taikina vuoan pohjalle. Lusikoi luumut liemineen tasaisesti taikinan päälle. Ripottele pintaan murukerros. Paista 175 C noin 45–50 minuuttia.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti